Tätä kysymystä moni on varmaan miettinyt viimeisten miltei parin vuoden aikana. Itselläni työ on jatkossakin pääosin etätyötä – lisäksi väitöskirjatutkijan työ on muutenkin aika yksinäistä. Olen huomannut jo gradua kirjoittaessani, että työstä irtautuminen on välillä tosi haastavaa. Illalla sohvalla tv:n äärellä tai suihkussakin työasiat hiipii välillä mieleen – niin ärsyttävää! Ja siitähän ei seuraa pidemmän päälle mitään hyvää.

Metsä toimii itselläni tässä loistavasti – metsässä olen saanut päänsärynkin katoamaan. Kävin tänään äidin koiran kanssa kahden tunnin metsälenkillä, samalla vähän sieniä vilkuillen (satona yksi säälittävä kantarelli – missä kaikki suppikset?!). Eipä tullut ajateltua työasioita yhtään! Sain myös tänään pitkän projektin päätökseen, joten nollaus metsässä oli paikallaan. Viime päivinä ja viikkoina olen tehnyt turhankin pitkiä päiviä – siinä vaiheessa kun jokin osaprojekti alkaa lähestymään loppua, teen intensiivisesti pitkiä pätkiä esimerkiksi kirjoitustyötä.

Jokin muu touhuaminen, kuten puuhommat, auttaa itseäni irtautumaan työstä. Samoin maisemanvaihto, kuten vain maalle tuleminen sieltä kotoa. Silloin ei tarvitse katsella ainakaan niitä työjuttuja siellä kotona. Joskus olisi hyvä keksiä jotain vähemmän kuormittavaa hommaa ja vaan ottaa rennosti – usein vaan tuntuu, että miten sitä ehtii tai jaksaa järjestää mitään erikoista muuta touhua? Onneksi tuo metsä toimii erinomaisesti ensiapuna 💚

Jatkossakin kun teen töitä kotoa käsin, olisin kiinnostunut kuulemaan uusia vinkkejä, miten te saatte ajatukset muualle? Kommentoi alle tai instagramissa @suppatarhablogi ! 😊