Täällä joululoman alkaessa taas ihmettelen, mihin tämä syksy oikein meni. Aikaa on kulunut taas liikaa edellisestä päivityksestä, joten tässä vähän meidän loppuvuoden kuulumisia tiivistetysti. Aloitetaanpa siitä, mihin edellinen postaus jäi – eli traktoriremontista.

Traktori takaisin katkaisuhoidosta

Havaittiin tosiaan natikan öljynvaihdon jälkeen, että öljyä vuotaa reilusti jostain, mistä ei kyllä pitäisi. Saatiin konsultaatioapua naapurin isännältä sekä suvusta, ja todettiin ”oireiden” perusteella parhaaksi ratkaisuksi viedä traktori ihan natikka-huoltoon, josta löytyy osaamista juuri natikoista. Traktorille tilattiin kyyti korjaamolle, mutta ennen sitä piti tietysti ottaa halkomakone perästä pois ja ketjutkin oli vielä paikallaan. Mahdollisimman vähällä liikuttamisella taiteiltiin nämä pois.

Katkaisu oli välttämätön, ja kytkinkotelo (ja kytkin) olikin kauttaaltaan öljyssä. Tiivisteitä vaihdettiin jos jonkinmoisia, ja joitain muitakin osia. Oltiin toivottukin, että samalla kun katkaisu kerran tehdään, vilkaisisivat mitä muuta vikaa sieltä mahdollisesti löytyy. Kytkin oli tulossa tiensä päähän, joten sekin setti vaihdettiin. Osa valoista korjattiin. Kaiken kaikkiaan hintaa tuli jopa hiukan vähemmän, kuin aluksi arvioitiin (ja paljon vähemmän, mitä itse alkuun pelkäsin). Tonneissahan tuo lasketaan, mutta loppulasku oli kuitenkin samalla myös helpotus. Saatiin myös paljon kehuja siitä, kuinka hyvännäköinen ja hyväkuntoinen peli tuo on ikäisekseen (vm 1990). Se oli ehkä paras osuus, sillä nyt on jokseenkin turvallinen mieli sen suhteen, että tuolla pärjätään meidän käytöllä varmasti pitkään.

Sairastelu hidasti menoa

Kesän lopulla sairastin ison K:n, jonka jälkeen infektioastma oireili aika pahana vielä kuukauden päivät. Mitään fyysisiä töitä en siis uskaltanut pitkään aikaan tehdä, joten paljon on suunnitelluista hommista jäänyt nyt tekemättä. Liiterin järjestelin, ajoin leivinuunipuut (neljä lavaa) ja pinosin ne. Kaikenlaista pientä hommaa on pihapiirissä tullut tehtyä. Taimien heinääminen oli kiireiden ja flunssien takia aika katkonaista puuhaa, mutta tähänkin tuli helpotus! Ostin raivausveitsen, jolla saatiin paremmin heinää paksumpaa kasvustoa kätevästi poikki. Saatiin heinättyä lopulta hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä lumia, vaikka tuo projekti stressasikin. Osa taimista tuntuu kasvaneen hurjasti, ja ensi vuonna ei toivottavasti tarvitse joka paikassa enää heinätä. Siellä, missä heinät ja horsmat kasvaa kaksimetrisinä, saattaa vielä olla pieni apu taimille tarpeen. 🙂 Jännityksellä ensi kevään ja kesän kasvua odotellessa!

Palkkatyö vie luonnollisesti suurimman osan ajasta meillä molemmilla, joten ollaan tehty myös illan kähmässä polttopuita. Alla kuvaa tällaisesta sunnuntai-illasta. Keväällähän nuo sitten vasta kuivaa, mutta kiire niillä ei tosiaan käyttöön onneksi ole.

Alakuloa ja uupumusta

Kaikki ei kuitenkaan ole ollut ruusuista, ja syksy on mennyt pitkälti alakuloisissa tunnelmissa. Instagramin puolella avauduinkin hetkistä, kun pipoa kiristää tavattomasti. On ollut hetkiä, kun on tehnyt mieli heittäytyä maahan parkumaan kuin lapsi karkkikaupassa – väsymys on vyörynyt yli ihan valtavana välillä. Pienet vastoinkäymiset tuntuvat tällöin maailman suurimmilta ongelmilta ja tuntuu, ettei mikään suunniteltu onnistu tai asiat etene. Ei nämä hommat tosiaan aina herkkua ole, se täytyy myöntää rehellisesti. Siltikään en vaihtaisi tätä mihinkään, ja suurimman osan ajasta saan tästä energiaa leipätyön oheen. Täytyy vain opetella tunnistamaan oman jaksamisen rajoja paremmin, ja erityisesti sitä kuuluisaa armollisuutta itselle. Kaikkea ei tarvitse ehtiä tai jaksaa. Maailma ei tule valmiiksi tänäänkään – eikä tarvitsekaan.

Täällä lämmitellään jo kovasti leivinuunia aattoyön kinkunpaistoa varten! Minulle joulun tuo aina aattoaamuna tuvassa leijuva kinkun tuoksu. Mikä tuo sinulle joulun tunteen? Ihanaa ja rauhallista joulua! 😊🎄