Pitkän talven jälkeen liiteri on tyhjentynyt kiitettävästi. Tuossa talven aikana meille vahvistui ajatus siitä, että tänä keväänä tehdään polttopuita sen verran paljon, ettei ihan joka vuosi tarvitsisi stressata puuhommien takia. On nimittäin yllättävän raskasta puuhaa opettajan ja tutkijan töiden ohella, vielä kun tavoitteena olisi myös saada vapaa-aikaakin (eikä viettää kaikkea vapaa-aikaa puuhommissa, joka vuosi). Jospa edes yksi välivuosi saataisiin tähänkin hommaan!

Kun pohdittiin, mistä ja millaista puuta sitten kaadettaisiin, ajateltiin muutamaa tärkeää kriteeriä. Puut pitäisi suht helposti saada haettua pois ja mielellään otettaisiin tällä kertaa lehtipuupainotteisesti (viime vuonna tehtiin polttopuita todella isoista tuulenkaadoista, jotka olivat kuusia). Käytetään kyllä mielellämme sekapuuta, mutta etenkin savusaunaa varten olisi lehtipuu välttämätön. Lisäksi mielessä oli muhinut jo jonkin aikaa muutama ongelmayksilö, kuten pari huonoa mäntyä sekä liian lähellä tietä kasvavaa koivua. Näillä olisi jossain kohtaa vaarana kaatua meidän ohi kulkevan yksityistien päälle, joten näistä olisi hyvä aloittaa. Loput olivatkin harvennettavista kohteista, joten jokainen puu oli kaatoa vailla. Sen vuoksi olikin hyvä mieli, sillä yksikään puu ei joutunut moottorisahan tielle sattumalta tai pelkän polttopuutarpeen vuoksi. Niinpä näillä suunnitelmilla Topin isä kävi taasen kaatamassa meille ison kasan puita, kiitos siitä!

Puut sekä oksakasat haettiin traktorin juontokouralla. Sillä ei kovin isoja pinoja saa kasattua – ei se tosin olisi mielekästäkään, kun niiden purkaminenkin olisi silloin oma savottansa. Tuotantopaikka, eli hallin ympäristö, täyttyi hyvin nopeasti. Ensimmäisenä puunajopäivänä Topi haki puita ja minä sillä aikaa pätkin jo tuotuja puita, jotta saatiin lisää tilaa uusille puille. Eihän tuossa pysynyt samassa tahdissa, joten lopulta viimeisiä kasattiin pihaan navetan taakse, kun muualla alkoi paikat täyttyä. Lumikaan ei vielä ollut sulanut, mikä rajoitti osin puiden varastointipaikkoja.

Tämä projekti aloitettiin hiihtolomalla maaliskuun alussa ja reilu viikko sitten saatiin viimeiset puut ja oksat pois. Hommia tehtiin viikonloppuisin ja välillä viikolla, kun sattui lyhyempi työpäivä. Välissähän tuli uudestaan luntakin, mikä tietysti hidasti osin hommaa. Olihan tuo mieletön urakka – karsiminen vei aikansa, samoin kuin pinoaminen ja hakeminen. Myönnetään, että muutamaan otteeseen pipoa hiukan kiristi. Mutta saumattomalla tiimityöllä saatiin Topin kanssa työ hienosti maaliin. Nyt kun katselemme noita puukasoja, näyttäisi onnellisesti siltä, että saatamme saada parikin välivuotta tästä hommasta! Kaikkihan riippuu tietenkin tulevista talvista – polttopuumenekkiä on aika hankala tarkkaan arvioida. Joka tapauksessa olemme tällä hetkellä todella onnellisia tästä puumäärästä. Seuraava ongelma on tietysti se, mihin saamme kaiken kuivumaan 😉 Eiköhän siihenkin ratkaisut löydy. Sen kimppuun sitten seuraavaksi. Kyllä tästä työntäyteinen kevät ja kesä tulee – raivaamaankin pitäisi ehtiä.

Iloista vapun odotusta!