Taas on vuosi vierähtänyt hujauksessa – sopiva aika laittaa vuoden kohokohtia pakettiin ja kertoa myös loppuvuoden kuulumisia.

Alkuvuodesta tehtiin polttopuita kuin viimeistä päivää. Homma osoittautui yllättävän stressaavaksi savotaksi (sanan jokaisessa merkityksessä), kun puita oli paljon tehtäväksi mutta polttopuuksi halkominen ja kuivumaan pinoaminen piti jakaa pieniksi urakoiksi pitkin kevättä ja kesää. Lopulta tehtiin n. 28 mottia, pääosin leivinuunipuita. Tämä oli tarkoitettukin näin, jotta saataisiin välivuosi tästä hommasta – ainakin rennompi vuosi tältä osin. Joten lopussa kiitos seisoi, kuten aina.

Kokeilin myös tänä vuonna Uittokaluston klapisäkkien siirtelyä traktorin etukuormaajalla, mikä helpotti niin siirtelyä kuin varastointiakin, kun alla olevat ehjät kuormalavat voi säästää muuhun käyttöön. Tästä löytyy video instagramin puolelta (@suppatarhablogi).

Syksyllä osallistuin aktiivisesti Metsämarssi-viikon tapahtumiin. Yhdessä tapahtumassa lähdin myös edistämään jo jonkin aikaa muhineita puukauppasuunnitelmia yhdessä mhy:n metsäasiantuntijan kanssa. Olen ollut palveluun todella tyytyväinen ja todennut, että tämä on mulle tässä hetkessä ja näissä kaupoissa ainut oikea ja järkevä tapa edetä. Syksyllä kilpailutettiin leimikko ja saatiin hyvä diili sitä kautta aikaan. Ennakkoraivauksen osalta totesin, ettei mulla todellakaan riitä rahkeet tehdä sitä itse – ei tule mitään tällä vauhdilla, ja hakkuut venyisivät liikaa. Niinpä talvihakkuun puolella on ennakkoraivaus ammattilaisen toimesta ollut jo tovin käynnissä. Kirjoitan erikseen tästä puukaupasta myöhemmin ensi vuoden puolella, mutta ihan jänniä asioita! Pääasiassa kyse siis harvennuksesta, mukana vain vähän avohakkuuta (ja nekin on iän ja kunnon puolesta tässä vaiheessa välttämättömiä).

Tänä vuonna oltiin himpun verran myöhemmin liikkeellä tuon taimikon heinäyksen kanssa, viimeisiä tehtiin, kun pieni lumikerros oli jo satanut. Todettiin tosin, ettei se haitannut, vaan oli oikeastaan ihan täydellinen aika heinätä loppuja. Taimet on kuitenkin sen verran hyvin jo kasvaneet, että ei oltu myöhässä pelastamassa niitä heinien alta. Toisaalta taas suurin osa oli vielä heinäyksen tarpeessa, joten luulen, että ensi syksynäkin on tuo hehtaarin alue vielä käytävä läpi. Tämä on niitä lehtomaisen kankaan ikäviä puolia, kun heinätkin on parimetrisiä ja vatukot tiheitä. Kyselin muuten instagramissa mitä muut ajattelee siitä, että täällä Asikkala-Hollola-akselilla ollaan Suomen nopeiten kasvavalla metsämaalla. Se näkyy varmasti tilipussissa (ja kierrossa), mutta myös työmäärässä – uhka vai mahdollisuus? Itsestä se tuntuu olevan vähän molempia – nyt ehkä uhka ja tilipäivänä hikinen työ varmasti palkitaan. Kukaan vastanneista ei onneksi kokenut tätä pelkkänä miinuksena.

Sain mhy:n metsäasiantuntijalta merkkausnauhaa taimien merkkaamiseen, jotta ne erottaisi heinän seasta helpommin. Tämä auttoi muutamalla alueella, joissa kävin jo raivurilla. Erityisesti yhdellä alueella, jonne vesi pakkautuu aina keväisin, oli kasvanut jo niin reilusti roskapuuta, ettei taimilla ollut kyllä juurikaan valoa ja tilaa kasvaa. Yhtäkään tainta ei tässä raivausprojektissa menetetty, kiitos niiden kasvun ja merkkausnauhojen 🙂 Ensimmäistä kertaa kävi muuten niin, että sohaisin varmaan joihinkin sieniin, sillä sain niin pahan allergisen reaktion, että säikähdin pahemman kerran. Ääni hävisi todella nopeaan ja tuntui, etten saa happea. Astmalääkkeillä pahin meni ohi ja äänikin normalisoitui tunnin parin päästä. Eipä ole ennen käynyt näin, mutta instagramissa kun kyselin, niin sienet aiheuttaa kuulemma monelle tällaista. Eipä tässä ole kohta enää vuodenaikaa, jolloin ei kärsisi jostain allergiasta.

Tässä välipäivinä totesin, että koska sain puukaupan ennakkomaksun tänä syksynä, olisi nyt syytä tehdä hankintoja, joita on pidempään pohtinut. Kun päätilipussi kilahtaa tilille lähivuosina, ostetaan todennäköisesti uusi/toinen moottorisaha. Tällä kertaa ostettiin bluetooth-kuulosuojaimin varusteltu kypärä – tästä olen haaveillut pitkään! Stihlin Advance X-Vent BT oli sopivasti tarjouksessa, joten ostettiin se. Leuka loksahti lattiaan, kun sain sen päähäni. Istuu kuin nyrkki silmään! En tiennyt, että istuvuus voi olla noinkin hyvä. Kiristyksessä on sellainen ruuvin tapainen kierrettävä systeemi sen lippiksistäkin tutun ”nappulasysteemin” sijaan. Sen ansiosta kypärän saa sopivan kireäksi. Hämmästyttiin myös kuulokkeiden äänentoiston laadusta. Kyllä se vaan on niin, että rahalla saa laatua. Meillä on entuudestaan kahdet suht halvat kypärät, joissa istuvuus on ihan jotain muuta (lue= pyörii päässä). Erittäin hyvä ostos siis! Samalla ostettiin myös ns. kulutustavaraa eli moottorisahaan ketju ja työhanskat. Näillä ensi vuoteen!

P.S. Joko pääsee raivaamaan? 😀 Harmi, kun on tulossa ennätyspakkaset, tekisi nimittäin mieli kokeilla uutta kypärää 😉

Oikein hyvää uutta vuotta 2024 juuri sinulle!